maanantai 28. elokuuta 2017

TURUN JOUKKOMURHAAJAN TAUSTA




TURUN JOUKKOMURHAAJAN TAUSTA





Mitä useammat tästä tietävät, sen parempi.


Tässä on MV:n yhteenveto:
Turun muslimiterroristi on Abderrahman Bouanane

22-vuotias marokkolaismies kävi koulua yläasteikäisten suomalaislasten kanssa, koska tulijat halutaan tutustuttaa "suomalaisiin samanikäisiin".

28.08.2017
Kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta epäilty marokkolaismies oli antanut väärän nimen ja iän tullessaan Suomeen niin sanottuna “yksin tulleena alaikäisenä turvapaikanhakijana” vuoden 2016 alkupuolella. Hän oli valehdellut olevansa 17-vuotias, koska alaikäiseksi itsensä ilmoittanut saa helpommin turvapaikan.
Ei ole lainkaan harvinaista, että Suomeen turvapaikanhakijoina tulleet valehtelevat henkilöllisyydestään ja/tai oikeasta iästään.

Abderrahman Bouanane alias Abderrahman Mechkah alias Abdul Rahman kiinnioton jälkeen.
Ilta-Sanomien tietojen mukaan miehen oikea nimi on Abderrahman Bouanane. Hän on syntynyt 25. lokakuuta 1994, eli hän täyttää pian 23 vuotta.
Bouananea epäillään kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta murhan yrityksestä. Hän on myöntänyt aiheuttaneensa kuolemat ja loukkaantumiset.

Kävi yläasteella koulua 22-vuotiaana

Turun sivistystoimialan johtaja Timo Jalonen vahvistaa, että marokkolaismies oli yläkoulussa perusopetukseen valmistavassa Valmo-opetuksessa elokuusta 2016 kesäkuuhun 2017.
Turun Sanomien tietojen mukaan kysymyksessä oli Puropellon koulu. Suomalaiset yläasteen koululaiset ovat 13-16-vuotiaita.
Valmo-koulutus on tarkoitettu juuri Suomeen muuttaneille vieraskielisille oppilaille. Valmo-tunneilla opetellaan suomea ja sitä miten koulussa ollaan.
Jalosen mukaan marokkolaismies laitettiin viime vuonna koulun penkille kuten kaikki muutkin “oppivelvollisuusikäiset maahanmuuttajat”.
Turussa on Jalosen mukaan 2 200 maahanmuuttajataustaista oppivelvollisuusikäistä oppilasta, joille Turun kaupungilla on lakisääteinen velvollisuus tarjota perusopetusta. Jalonen ei osaa sanoa, kuinka moni näistä on turvapaikanhakija.
Ongelmana on vain se, että marokkolaismies oli jo 21-vuotias, kun hänet “laitettiin koulun penkille”. Suomessa oppivelvollisuus loppuu sen lukuvuoden lopussa, jona nuori täyttää 17. Virhe on tietenkin maahanmuuttoviraston, joka ei kyseenalaistanut marokkolaismiehen ilmoittamaa ikää.
Jalosen mukaan kyseisen koulun oppilaille ja heidän vanhemmilleen on jo valjennut, että terrori-iskun tekijä kävi heidän kouluaan. Hän myöntää, että monet vanhemmat ovat olleet tuohtuneita asiasta.

Tulijat on tarkoituskin tutustuttaa suomalaislapsiin

Jalosen mukaan kaupunki ei ole koskaan edes harkinnut, olisiko turvapaikanhakijoiden koulutus syytä järjestää joissain muissa tiloissa kuin suomalaisissa kouluissa samaan aikaan suomalaisten lasten kanssa.
“Tämä Valmo-koulutus on suomen kieleen, kulttuuriin, kouluympäristöön ja suomalaisiin samanikäisiin tutustumista. Ajatuksena on ollut pitää maahanmuuttajat kantaväestön kanssa tekemisissä, jotta he kotoutuisivat paremmin”, Jalonen tunnustaa Turun Sanomille.
Edes kielteisellä turvapaikkapäätöksellä ei ole koulunkäynnin kannalta merkitystä. Jalosen mukaan oppivelvollisuusikäisten turvapaikanhakijoiden on mahdollista saada perusopetusta vielä kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeenkin.

Kokaiinikauppaa Italiassa, pahoinpitelyjä Saksassa

Epäilty muslimiterroristi on alun perin kotoisin Marokon suurimmasta kaupungista Casablancasta. Marokossa on valtavasti työttömiä ja kouluttamattomia nuoria miehiä, joista monet lähtevät Eurooppaan kierteleviksi taskuvarkaiksi ja elämäntaparikollisiksi.
He eivät välttämättä edes vaivaudu hakemaan turvapaikkaa Euroopasta, koska tietävät, etteivät ole sellaiseen oikeutettuja. Myöskään Abderrahman Bouanane ei hakenut turvapaikkaa esimerkiksi Saksassa pitkään oleskellessaan.
Lehtitietojen mukaan Bouananen menneisyyttä on leimannut väkivaltainen käytös. Bouanane on kehuskellut Ylen haastattelemalle lähteelle tappaneensa ihmisen Marokossa. Puheiden todenperäisyyttä on vaikea selvittää. Ylen mukaan hänellä oli kiivastuessaan tapana heitellä tappouhkauksia myös Suomessa.
Lisäksi Ylen mukaan Bouanane kertoi Turun vastaanottokeskuksen asukkaille kierrelleensä Euroopassa ennen Suomeen tuloaan ja myyneensä kokaiinia Italiassa.
Loppuvuodesta 2015 ja alkuvuodesta 2016 Bouanane oleskeli Saksassa, jossa hän esiintyi ainakin viidellä eri henkilöllisyydellä. MV-lehti uutisoi marokkolaismiehen vääristä henkilöllisyyksistä ja rikosepäilyistä Saksassa ensimmäisenä mediana Suomessa.
Bouanane on ollut epäiltynä pahoinpitelyistä Nordhein-Westfalenin osavaltiossa sijaitsevissa Neussin ja Kerpenin kaupungeissa. Pahoinpitelyt tapahtuivat turvapaikanhakijoille tarkoitetuissa majoituksissa. Pahoinpitelyjen lisäksi häntä on epäilty Hampurissa ryöstöstä.
Mechkahin nimellä ja alaikäisenä esiintynyt mies saapui Suomeen vuonna 2016. Elokuussa 2016 hän aloitti opinnot turkulaisessa Puropellon peruskoulussa. Marokkolaismies asui ensimmäiset puoli vuotta alaikäisten yksikössä ja siirtyi Pansion vastaanottokeskuksen aikuisten yksikköön, kun oli oman ilmoituksensa mukaan tullut täysi-ikäiseksi marraskuussa 2016.
Jo tammikuussa vastaanottokeskuksen muut asukkaat ilmoittivat miehen radikalisoitumisesta vastaanottokeskuksen johdolle.
Epäilyistä ilmoitettiin ensin Lounais-Suomen poliisille, joka välitti tiedon suojelupoliisille. Vihje ei kuitenkaan johtanut konkreettisiin toimiin supon taholta.
Vuoden 2016 lopulla Bouanane sai kielteisen turvapaikkapäätöksen, josta hän on poliisin mukaan valittanut hallinto-oikeuteen.
Lähteet: Ilta-SanomatIlta-Sanomat 2Turun Sanomat

lauantai 5. elokuuta 2017

POSTMODERNI HENKIMAAILMA










POSTMODERNI HENKIMAAILMA



Keitä me olemme? Toimittaneet Tapani Koivula, Juha Pennala ja Riitta Wahlström. Kustannus HD, Loimaa. Tallinna 2017.

Muutamat Helsingissä kokoontuvat henkimaailman ystävät ovat lukupiirissään laatineet kirjan, joka koostuu heidän omista artikkeleistaan. Ne on kudottu kanavoidun tekstin ympärille, siis henkimaailmasta saadun ilmoituksen, jota kutsutaan Fantasiaa-tekstiksi. Yksi omilla nimillään esiintyvistä kirjoittajista antaa kylläkin ymmärtää olleensa jollakin tavoin osallinen Fantasiaa-tekstin syntymisessä. S. 198: "Ja minä, joka en siis ole minä, pidän tämän Fantasiaa-tekstin kirjoittamista järkevänä tekemisenä." Mutta muuten tekstin alkuperä jätetään hämärään. Teksti kulkee kursivoituna läpi koko kirjan, ja omalla nimellään esiintyvät kommentoivat sitä.

Eräs piirissä mukana istuva antoi kirjan luettavakseni. Olen aika lailla ulkopuolinen näihin asioihin; evankelisen kasvatuksen saanut marxilainen, kirkkoon uudelleen liittynyt skeptikko, teoreettisesta filosofiasta lopputyön tehnyt taideharrastaja. Mutta tämä kuulemma onkin arvioinnissa vain eduksi. Voinkin siis vapaasti sanoa, että olen tämän kirjan edessä samassa tilanteessa kuin aina teosofiaan liittyvien asioiden. Tuntuu kuin tunturipuron hiekasta etsisin kullanjyviä. Paljon vie vesi hiekkaa vaskoolista ennen kuin muutama hippu jää kimaltamaan.

Esillä olevassa kirjassa jokaista kehotetaan olemaan huoleti omaa mieltään. Postmoderni moniarvoisuus on rytinällä tulossa henkimaailmaan. Verrattuna siihen ehdottomaan sävyyn, jota teosofiassa useimmiten on käytetty, kun on julistettu henkimaailman sanomia, Fantasiaa-teksti korostaa kaiken ehdollisuutta. Sivulta 131: "Me korostamme, että elät monien totuuksien maailmassa. Ymmärrä, että jokaiselle on räätälöity oma totuus, jonka sisältöön sinulla ei ole oikeutta muiden kohdalla puuttua. Me korostamme sitä, että on rikkautta käsittää ja ymmärtää asiat hieman eri tavalla kuin kaikki muut. Älä siis käytä aikaasi miettimällä ja epäilemällä, oletko sinä oikeassa. Sinähän olet oikeassa! Sinä olet ainoa joka voi tietää, miten sinun elämäsi kuuluu mennä! Sinä olet oman elämäsi paras asiantuntija!"

Tiedän kyllä miten fundamentalistikristityt suhtautuisivat tähän julistukseen. He sanoisivat että Kristuksessa maailmaan tullut sanoma on ehdoton ja lopullinen totuus, ja siitä voimme päästä perille evankeliumien kautta. Mutta kirkasta evankeliumin sanaakin voidaan tulkita ja pakosta aina tulkitaan vajavaisista lähtökohdista. Siitä alkaa horjunta. Eipä käy kateeksi kirkon pappeja ja johtajia, jotka postmodernissa moniarvoisuudessa evankeliumia meille kantavat.

Itselleni tulee myös mieleen eksistentialismin asenne, että olemme maailmaan heitettyjä. Emme siis suinkaan oman elämämme mestareita, vaan avuttomia. Tämän tunteen ja tilanteen löytää selkeimmin tiivistettynä Camus'n, Kafkan tai Gogolin taiteessa.

Perinteiseen teosofiaan Fantasiaa-tekstin liittää mm. eri henkisen kehityksen tasojen pohdinta. Ajatellaan että ihminen etenee tasolta tasolle, loputtomasti ylöspäin. Aikaa on myös loputtomasti. Tämä ajatustapa on peräisin Intiasta. Luterilaisuudessahan me katsomme, että ihminen on aina samalla kertaa sekä syntinen että vanhurskas, eikä oma kehityksemme Jumalan lapseksi pääsemiseen eli pelastukseen mitään vaikuta, vaan ainoastaan Kristuksen lunastustyö ja sen vastaanottaminen. Fantasiaa-tekstin postmoderni henki kuitenkin tulee esille, ja tavallaan nihiloi myös kuvitelmat noista kehitystasoista, joskin vain väläyksessä. S. 65: "Mielestäni, kuten maan päällä elävät ihmiset eri tavalla tiedostavat itsensä, myös taivaassa on eri tasoja, joissa sielut vähitellen oppivat lisää todellisesta olemuksestaan.
                 - Kuka sinä olet?
                 - Vain yksi joka etsii itseään.
                 - Miten pitkällä olet?
                 - Miten pitkällä voi olla, jos vaeltaa ikuisuudessa?"
Todellakin!

Mutta monessa kohtaa Fantasiaa-teksti on aivan läpinäkymätöntä. Esim. s. 135: "Yksi on Te. Te olette yksi. Voitte ajatella että Hän sen teki, mutta te sen teitte. Teidän ei tarvitse kiittää, ei ylistää yksin Häntä. Mutta te voitte kiittää ja ylistää yhtä lailla itseänne. Te olette sen ylistyksen ansainneet. Te, jotka tämän teitte. Tämä on se onnen aamu. Tämä on se uusi päivä, jota niin kauan odotitte, iloitkaa kun nyt se on tässä."  Huh. Lauseen merkityksellisyyden edellytys on analyyttisen filosofian mukaan, että se esittää jonkin väitteen, joka voidaan osoittaa joko todeksi tai vääräksi, verifioida tai falsifioida. Tämän kohdan lauseet ovat täysin ilmassa. Kuka tässä on Hän, ketkä ovat Te? Kuinka Te onkin Yksi? Mitä Hän tai Te ovat Tehneet? (Ystäväni tosin sanoi, että ns. henkisessä liikkeessä mukana olevat kyllä ymmärtävät nämä lauseet, että ykseyttä siinä aina korostetaan.) - Jos taas tässä tavoitellaan pelkkää hartauden herättämistä, se ei kyllä onnistu tekstin kamalan kökköyden takia.

Fantasiaa-tekstin spiritualistinen ja teosofinen häilyvyys, jossa mistään väitteestä ei oikein saa kunnolla kiinni, ja jota postmodernismi vielä nyt mielenkiintoisesti lisää, ei ole Keitä me olemme -kirjan koko anti. Omalla nimellä kirjoitetuista artikkeleista nostaisin esille Mikael Nyströmin ja Tapani Koivulan. Osuutensa lopussa Nyström tiivistää elämänsä alkutaipaleesta, s. 270-271: "Keskityin liikaa huomioimaan elämän synkkiä asioita, kuten sotia, köyhyyttä, elämän raskautta. Huomasin paljon riitoja ihmisten välillä, ryöstöjä, pahoinpitelyjä ym. Sen seurauksena, voin rehellisesti sanoa, elämäni oli raskasta. En syytä itseäni tästä millään tavalla. Olen tosi herkkä luonteeltani ja sen takia reagoin kuten reagoin."

Tämän jälkeen Nyström kertoo löytäneensä kiitollisuuden voiman. Hän esittää hienon 15 kohdan luettelon kiitollisuuden aiheistaan. Luettelo on oikeastaan yhteenveto vähän jokaisen suomalaisen elämästä, joka nyt ei ole vaikka parantumattomasti sairas.

Kuten Nyströmillä samaten Tapani Koivulalla omaelämäkerrallisuus ja henkilökohtaisuus nostaa henkiset mietteet konkreettiselle tasolle ja ymmärrettäviksi. Koivula tunnetaan monen kirjan kirjoittajana ja keskushenkilönä rajatiedon ja ufologian piirissä. Koivula myös arvostelee Fantasiaa-tekstiä, sen omassa hengessä, s. 114: "Uskallan kritisoida henkien suhtautumista erilaisten ihmisten totuuskuviin, joita tulisi kunnioittaa samanarvoisina, tasa-arvoisuuden nimissä. Eri ihmisten totuuskuvia voi pitää samanarvoisina vain tiettyyn rajaan asti. Mielestäni on täysin väärin pitää tasa-arvoisina sellaisia maailmankuvia, joissa hyväksytään sekä sotiminen että luonnon tuhoaminen - verrattuna totuuskuviin, joissa pidättäydytään ihmisten tappamisesta ja sademetsien tuhoamisesta."

Postmodernin ajan ja maailman keskeinen piirre on moniarvoisuus. Se syntyy korkeasta elintasosta ja koulutustasosta länsimaissa. Korkeasta elintasosta syntyy toisaalta myös luonnon köyhtyminen ja lajien tuhoutuminen, koska ihminen ottaa käyttöönsä yhä suuremman osan maapalloa. Lännen moniarvoisuudesta ja rikkaudesta syntyy vielä ääri-islamin sokea viha länttä kohtaan. Mutta me emme voi luopua omasta ymmärryksestämme ja osastamme. Terrori ei sitä pysty horjuttamaan. Henkisten piirien omantunnontarkkojen ja -arkojen ihmisten pohdinnat valaisevat nykymaailman ristiriitoja harvinaisella ja julkisuudessa näkymättömällä tavalla, johon kannattaa tutustua.

1800-luvun alkupuolella henkimaailmalla oli muuten dramaattisempi tapa esiintyä. Ohessa linkki tämän saman blogini aikaisempaan kirjoitukseen, käännökseeni Justinus Kernerin kirjan die Seherin von Prevorst yhteenvetokappaleesta:

http://selvatsanat.blogspot.fi/2015/01/