SOPIMUSVUORI kryptomaantiedettä

SOPIMUSVUORI






Hämeessä ennen Suomen historiallisen ajan alkua eläneistä heimoista pirkkalaisten eli pirkkojen sanotaan tehneen verotus- ja ryöstöretkiä Lappiin. Muinaistutkija Unto Salo mainitsee eräässä kirjassaan että he olisivat ennen matkansa alkua kokoontuneet nykyisen Tampereen alueella olevalle Sopimusvuorelle suunnitellakseen ja tehdäkseen sopimuksen miten retkellä toimitaan. - Käytän tässä nykyisiä paikannimiä, joista jotkut saattavat hyvinkin periytyä pirkkalaisten ajoilta, jotkut ovat taas suhteellisen uusia.

Sopimusvuorella tarkoitetaan Epilän kaupunginosassa olevaa kahta kallionnyppylää, jotka näkyvät kuvassa 1, Vaakonkadulta pohjoisesta päin katsottuina. Kuva paljastaa niiden koon ja korkeuden.

Kalliot Vaakonkadulta nähtynä

Miksi tämä paikka olisi sopinut kokoontumispaikaksi? Suomessa on saattanut olla maanviljelystä jo pirkkalaisten aikana. Sopimusvuoren ja etelässä olevan Pyhäjärven välillä on viljelyyn sopivaa maata, joten jos siinä oli jo silloin peltoja, Sopimusvuori olisi saattanut erottua huomiota herättävänä Pyhäjärveltä. Tätä nykyä esikaupunkiasutus ja moottoritie ovat vallanneet pellot, jotka kuuluivat Kaarilan kartanolle myöhempinä aikoina. Kaarilan kartanon päärakennus on edelleen jäljellä parinsadan metrin päässä.

Tampereen tienoilla on kuitenkin huomattavampiakin luonnonpaikkoja, kuten vaikkapa Pyynikinharju tai koski. Miksi juuri Sopimusvuori olisi valikoitunut kohtaamispaikaksi? Selitys voi olla että idänpuolella olevalta Pyhäjärven Hyhkynlahdelta oli helpointa raahata tai kantaa veneet Näsijärvelle Lielahden pohjukkaan. Näsijärveä ja sen latvoja soutamalla päästiin pitkälle Pohjanmaalle, ja mahdollisesti jotakin Pohjanmaan jokea myöten Perämerelle; vaikkapa Alavuden ja Lapuanjoen kautta. Reitti olisi ollut helpompi kuin Kokemäenjoen kaikkien silloisten, nykyään rakennettujen koskien ohi Selkämerelle. Hyhkynlahdelta Lielahdelle on vain runsas puoli kilometriä, juuri Epilänharjun ja Pyynikinharjun välisestä aukosta, matalammasta kohdasta.

Läntisen kallion päällä olevia kiviä

Kuvassa 2. näkyy kiviä läntisen kallionnyppylän päällä. Ne ovat luonnonkiviä, niitä ei ole kalliolle kuljetettu. Ei ryöstöretkeläisten juuri näillä kivillä ole tarvinnut istua, ahdashan paikka kokoukseen olisi. Kuvassa näkyy taustalla vasemmalla Vaakkolampea, sen takana keskellä Epilän taloja ja niiden takana oikealla Epilänharjua. Mitätön nyppylä on kysymyksessä, mutta eipä ole isompi Ateenan Areiopagis, parlamenttivuori jolla apostoli Paavali ilmoitti ateenalaisille uuden jumalan.

Kaikesta päätellen Sopimusvuori on saanut olla rauhassa pirkkalaisten ajoista. Viljelyyn ja rakentamiseen se on tietysti kelvoton, räjäyttää sitä ei ole voitu. Nykyään se on luonnonsuojelualueella. Kuvassa 3.

Ainakin sata vuotta vanha puu kallion päällä

oleva lehtipuu voi olla sata vuotta tai enemmänkin vanha; se on kasvanut hitaasti kallionkoloon. Nyppylöiden alapuolisilla rinteillä kasvaa pientä lehtipuuta, ylempänä muutama iso kuusi. Läntisen kallion ja Vaakonkadun välissä on vanha huvila, jossa toimi jo 1970-luvulla hoitokoti. Siitä on saanut nimensä Tampereen kaupungin hallinnoima Sopimusvuorisäätiö.

Itse kannoin postia Epilässä Kaarilan piirille 1970-luvun alkuvuosina. Piiri päättyi Pyhäjärven rannan omakotitaloille. Takaisin konttorille ajoin pyörällä kovaa vauhtia Vaakonkatua, enkä ikinä kiinnittänyt mitään huomiota Sopimusvuoreen, vaikka hoitokodille jätinkin aina kirjeet ja lehdet. Mainio asia että historian harrastajat ovat Sopimusvuoren saaneet liitetyksi Vaakkolammen etelärannan luonnonsuojelualueeseen.

-------------------------
kryptomaantiede, Tampere, Epilä, pirkkalaiset, ryöstöretket, Pyhäjärvi, Näsijärvi, viikinkiaika, hämäläiset, Häme, Kaarila, Suomen esihistoriallinen aika